<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Addiktio</title>
  <updated>2019-08-05T15:20:24+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://amaze.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://amaze.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>amaze</name>
    <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Gonzojournalismi]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Luin Hunter S. Thompsonin Pelkoa ja Inhoa Las Vegasissa. Kirja herätti ristiriitaisia tuntoja, toisaalta minua viehätti kirjan yhteys kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin ja sekoiluihin, mutta toisaalta hämmennyin siitä, miten faktaa ja fiktiota sekoitettiin. <br />Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla uutta, sillä kaikessa faktassa on ripaus fiktiota. Samoin kuin kaikissa tarinoissa on ripaus totuutta. Hunter S. Thompsonia pidetään gonzojournalismin isänä.<br />Gonzojournalismille on tyypillistä kirjoittajan omien havaintojen korostaminen.<br />Tämä herätti kiinnostuksen suomalaiseen gonzojournalismiin, onko sellaista?<br />Wikipedia listaa gonzojournalisteiksi ainakin Mattiesko Hytösen ja Walter de Campin. Itselleni tuli mieleen Juha Vuorinen. Gonzojournalismia on vaikea määritellä ja sille on vaikea asettaa rajoja.... Missä vaiheessa se muuttuu faktaksi ja missä vaiheessa fiktioksi....?<br /><br /><br /><p><br /></p>
<p><br /></p>]]></summary>
    <published>2007-09-01T11:55:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:17+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/09/gonzojournalismi"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/09/gonzojournalismi</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Alkoholiriippuvuuden synty]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Iltalehti kirjoitti tänään seuraavasti:<br /><br />"Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri <b>Hannu Alhon</b> mukaan on kuitenkin turha uskoa, että mieto ykkösolut olisi vaaratonta.- On potilaita, jotka ovat hankkineet riippuvuuden tai maksasairauden ykkösoluella."<br /><br /><br />Milloinkohan kansalaisten holhoamisessa saavutetaan piste, jolloin voidaan todeta, että syntyminen aiheuttaa monia sairauksia ja kuoleman ennemmin tai myöhemmin.<br />]]></summary>
    <published>2007-08-20T21:15:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:20+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/alkoholiriippuvuuden-synty"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/alkoholiriippuvuuden-synty</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Sarjamurhaajia]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Sarjamurhaajat ovat taas tapetilla. Historia tuntee lukuisia sarjamurhaajia. Yksi heistä oli unkarilainen kreivitär Erzsébet Báthory 1560-1614. Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–2 000 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta.<br /><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Erzs%C3%A9bet_B%C3%A1thory" rel="nofollow">Wikipedia</a><br /><br /> <img src="https://vuodatus-static.vuodatus.net/g/13142/835733.jpg" alt="835733.jpg" /><br />]]></summary>
    <published>2007-08-19T17:38:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:24+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/sarjamurhaajia"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/sarjamurhaajia</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kohtuudesta muotia]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Tarkoituksenani oli alunperin kirjoittaa kohtuullisuudesta ja erilaisista riippuvuuksista.<br />Blogini on ollut auki jo pitkään, mutta ne ole päässyt vielä asiaan.<br />Ikäisilläni ihmisillä on elämisen/ hauskanpidon kriteerinä kuluttaminen. En kiellä itse olevani tästä poikkeus. Tavoitteenani olisi kuitenkin edetä kohti järkevää kuluttamista. Minun ei tarvitse "omistaa" kaikkea:<br />-en tarvitse cd-levyjä, sillä edellisetkin ovat kuuntelematta<br />-en tarvitse uusia vaatteita, pyyhkeitä, mattoja yms. niin kauan kuin edelliset ovat vielä käyttökelpoisia<br /><a href="http://www.myyntijamarkkinointi.fi/index.php?mid=169&amp;a=show&amp;id=414" rel="nofollow">Artikkeli aiheesta</a><br />]]></summary>
    <published>2007-08-17T09:09:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:27+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/kohtuudesta-muotia"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/kohtuudesta-muotia</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Los Serrano]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<font class="tekstiotsikko">SERRANON PERHE (Los Serrano) YLE TV1<br />En ole pitkään aikaan innostunut mistään tv-sarjasta. Kaikki ovat tuntuneet toistensa kopioilta tai muutoin hengettömiltä. Serranon perhe on onneksi piristävä poikkeus.<br />Tänään minua huvitti Diegon, Santiagon ja Fitin matka Lontooseen. Miehet sähläsivät turistin tavoin, polttivat sikaria lentokoneen vessassa ja tukkivat vessan sekä meno- että tulomatkalla. Roolihahmot ovat aitoja ja sähläävät aivan kuten me tavalliset kaduntallaajat.<br /><br /><a href="http://www.losserrano.telecinco.es/" rel="nofollow">http://www.losserrano.telecinco.es/</a><br /><br /><br /><br /><br /><br /></font>]]></summary>
    <published>2007-08-09T10:37:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:30+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/los-serrano"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/los-serrano</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Keihäsmatkat-Seiväsmatkat]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p style="font-family:Arial, Helvetica, sans-serif;" class="MsoNormal"><span style="font-weight:normal;">"Ne  on varsinaiset seiväsmatkat vasta.... Lyylit tanakat kun saapuu Pohjolasta." </span></p><p></p>        <p style="font-family:Arial, Helvetica, sans-serif;" class="MsoNormal"><span style="font-weight:normal;"></span></p><p> </p><br />Näin  Junnu Vainio lauloi seiväsmatkoista. Kuulin tänään mistä laulun nimi on ainakin  osittain väännetty, toinen osa jääköön lukijan mielikuvituksen varaan. Seiväsmatkat  on väännös Keihäsmatka-nimisestä yrityksestä. Kalevi Keihäsen matkabisnes oli  uutta 1960-luvun Suomessa. Ensimmäinen Keihäsmatka järjestettiin vuonna 1965,  ja se suuntautui Mallorcalle. Matkailu oli monelle tuolloin varsin uutta ja suomalaisia  hämmästyttivät tuolloin: etelän kirkas aarinko, juomarahojen antaminen ja halpa  viina. Suomalaisten matkailun historia on melko vaatimaton, sillä massaturismi  on Suomessa varsin uusi ilmiö. Etelänmatkailun voimakas kasvu ajoittuu  erityisesti 1960-1970-lukujen vaihteeseen.<p></p>        <p style="font-family:Arial, Helvetica, sans-serif;" class="MsoNormal"><span style="font-weight:normal;"></span></p><p> </p><br />Nykypäivänä  tällaiset massamatkat ovat olleet "poissa muodista", mutta odottelen niiden  uutta tulemista. Ehkä ne syntyvät uudessa muodossa. Samanhenkiset mesettäjät  istuvat ehkä tulevaisuudessa samassa turistibussissa ja yrittävät arvailla kuka  on kuka.<p></p>]]></summary>
    <published>2007-08-06T10:02:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:33+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/keihasmatkat-seivasmatkat"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/08/keihasmatkat-seivasmatkat</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Harry Potter ja Feeniksin kilta]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p style="font-family:'Times New Roman', Times, serif;" class="MsoNormal"><font size="1"><span style="font-size:12pt;letter-spacing:0pt;font-weight:normal;">Harry Potter ja Feeniksin kilta oli  kirjana loistava, mutta filmatisoinnissa sorrutaan päähenkilöiden  kiillottamiseen. Nykyelokuvissa tuntuu olevan vaikea esittää juonta, jossa  päähenkilö/ päähenkilöt tekevät virheitä, puhumattakaan siitä, että heillä olisi  heikkouksia. Tämä on sääli, sillä ihmisen elämään kuuluu tasapainoilu hyvän ja  pahan välillä, ja se on se asia, joka kiehtoo lukijoita ja katsojia. Elokuvan  tekijät haluavat ehkä jollakin tapaa puhdistaa sankareita, jotta heistä tulisi ikäänkuin  "lapsille sopivia".</span></font></p><p></p>            <p style="font-family:'Times New Roman', Times, serif;" class="MsoNormal"><font size="1"><span style="font-size:12pt;letter-spacing:0pt;font-weight:normal;"></span></font></p><p></p>Rowlingin kirjassa Harry on  erityisyydestään huolimatta ihminen, erehtyväinen ja haavoittuvainen. Tämä  juuri saa lukijat rakastamaan häntä. Lukijat haluavat nähdä sankarin, joka on  inhimillinen ja johon on helppo samaistua.<p></p>Kirjan Harry on rakkaussuhteissaan  haparoiva ja epävarma, elokuvassa hänestä on tehty tyttöjen fantasioiden kohde,  ja hän käyttäytyykin kuin Don Juan konsanaan.<p></p>        <p style="font-family:'Times New Roman', Times, serif;" class="MsoNormal"><font size="1"><span style="font-size:12pt;letter-spacing:0pt;font-weight:normal;"></span></font></p><p></p>Kirjassa Harry sortuu  uteliaisuudessaan murtautumaan professori Kalkaroksen muistiin, mutta  elokuvassa hänen esitetään ikään kuin vahingossa näkevän sinne. Kirjassa Harryn vilpillisyys on osa inhimillisyyttä ja hän saa myös rangaistuksensa, kun Kalkaros kieltäytyy jatkamasta oppitunteja ajatuksiin murtautumista vastaan. Elokuvassa ei  myöskään nähdä Harryn ja Ronin kompastumista, kun he rikkovat ennustuksen ja  ennustus karkaa taivaalle kenenkään sitä kuulematta. Elokuvassa ennustus lipeää  taistelun tuoksinassa "pahoilta" velhoilta. Turhaa hurskastelua on mielestäni  myös se, etteivät Nevillen mielisairauteen asti kidutetut vanhemmat esiinny elokuvassa. <p></p>        <p style="font-family:'Times New Roman', Times, serif;" class="MsoNormal"><font size="1"><span style="font-size:12pt;letter-spacing:0pt;font-weight:normal;"></span></font></p><p></p>Myös Harryn tuska Jamesin ja Siriuksen "ilkeydestä" jää muutaman muistivälähdyksen  varaan. Kirjassa Harry joutuu käymään sisimmässään taistelua, kun ymmärtää,  että hänen isänsä ja Sirius Musta ovat kiusanneet Kalakarosta. Tämä oli mielestäni yksi kirjan koskettavimmista kohdista, sillä jokainen ihminen joutuu läpikäymään samoja asioita, sillä läheiset tekevät usein asioita, joita itse ei välttämättä hyväksy.<p></p>]]></summary>
    <published>2007-07-31T09:05:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:35+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/07/harry-potter-ja-feeniksin-kilta"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/07/harry-potter-ja-feeniksin-kilta</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Harry Potter -kuume jatkuu]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<font style="font-family:'Times New Roman', Times, serif;" size="3">Kaikki tuntuvat tällä hetkellä puhuvan Harrysta. Kun olen kertonut lukevani Harry Potteria, olen kuullut monen kanssaeläjän tekevän samalla tavalla. Suurin osa ahmii teoksia, jotta pääsisi lukemaan viimeistä osaa. Harry Potter tuntuu olevan 2000-luvun alun puhutuin fiktiivinen henkilö, ja jokaisella on mielipiteensä kirjoista. Mielipiteet tuntuvat jakautuvan kahtia. Pottereissa yhdistyy kiehtovalla tavalla tavallisen pojan tarina ja maagisuus, jota arjan harmaudessa suunnistama kansa janoaa.<br /><br />Itse olen alkanut arvuutella, mitä viimeisessä osassa mahtaa tapahtua. Villein arvaukseni on seuraava: sekä Voldemort että Potter jäävät henkiin, kun Voldemort alkaa uskoa, että Neville olikin se poika, joka piti surmata. Saa nähdä?<br /><br /><img style="width:140px;height:213px;" src="https://vuodatus-static.vuodatus.net/g/13142/779761.jpg" alt="779761.jpg" /></font>]]></summary>
    <published>2007-07-30T08:17:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:37+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/07/harry-potter-kuume-jatkuu"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/07/harry-potter-kuume-jatkuu</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Harry Potter -kuume]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Nyt sateisena lomapäivänä on ihanaa antautua Harry Potterin maailmaan.<br />En ole niin innokas fani, että jonottaisin Akateemisen edessä viimeistä Potteria, sillä en ymmärrä, miksi minun pitäisi lukea kirja ensimmäisten joukossa. Pitäisi varmaan lähteä haastattelemaan niitä, jotka ovat jonottaneet Potteria yli vuorokauden.... Tein sitä vastoin testin, ja minut passitettiin Puuskupuhiin.<br /><br /><br /><br /><a href="http://hpfanit.vuotis.net/puuhaa/index.php" rel="nofollow"><img src="http://i50.photobucket.com/albums/f316/hpfanit/testit/tulospuus.jpg" alt="tulospuus.jpg" /></a><br /><a href="http://hpfanit.vuotis.net/puuhaa/index.php" rel="nofollow">Suomalaiset Harry Potter -fanit | Testejä ja muuta kivaa!</a><br />]]></summary>
    <published>2007-07-24T13:22:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:39+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/07/harry-potter-kuume"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/07/harry-potter-kuume</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Alcohol-test]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<table align="center" border="0" cellpadding="2" cellspacing="0" width="350"><tbody><tr><td align="center" bgcolor="#999999"><font style="color:#000000;font-size:14pt;" face="Georgia, Times New Roman, Times, serif"><strong>You Are A Martini</strong></font></td></tr><tr><td bgcolor="#cccccc"><center><img src="http://images.blogthings.com/whatalcoholicdrinkareyouquiz/martini.jpg" height="100" width="100" alt="martini.jpg" /></center><font color="#000000">You are the kind of drinker who appreciates a nice hard drink.<br />And for you, only quality alcohol. You don't waste your time on the cheap stuff.<br />Obviously, you're usually found with a martini in your hand. But sometimes you mix it up with a gin and tonic.<br />And you'd never, ever consider one of those flavored martinis. They're hardly a drink!</font></td></tr></tbody></table><div align="center"><a href="http://www.blogthings.com/whatalcoholicdrinkareyouquiz/" rel="nofollow">What Alcoholic Drink Are You?</a></div>]]></summary>
    <published>2007-07-15T14:10:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T15:19:41+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/07/alcohol-test"/>
    <id>https://amaze.vuodatus.net/lue/2007/07/alcohol-test</id>
    <author>
      <name>amaze</name>
      <uri>https://amaze.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
