Luin Hunter S. Thompsonin Pelkoa ja Inhoa Las Vegasissa. Kirja herätti ristiriitaisia tuntoja, toisaalta minua viehätti kirjan yhteys kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin ja sekoiluihin, mutta toisaalta hämmennyin siitä, miten faktaa ja fiktiota sekoitettiin.
Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla uutta, sillä kaikessa faktassa on ripaus fiktiota. Samoin kuin kaikissa tarinoissa on ripaus totuutta. Hunter S. Thompsonia pidetään gonzojournalismin isänä.
Gonzojournalismille on tyypillistä kirjoittajan omien havaintojen korostaminen.
Tämä herätti kiinnostuksen suomalaiseen gonzojournalismiin, onko sellaista?
Wikipedia listaa gonzojournalisteiksi ainakin Mattiesko Hytösen ja Walter de Campin. Itselleni tuli mieleen Juha Vuorinen. Gonzojournalismia on vaikea määritellä ja sille on vaikea asettaa rajoja.... Missä vaiheessa se muuttuu faktaksi ja missä vaiheessa fiktioksi....?